

| Isä: Tiiterin Kemikaali X (KTK III) |
Ii. VIR MVA Ch. Faithful Ghost (KTK II) | Iii. Golden Ghost |
| Iie. Bobine | ||
| Ie. Tehotyttö | Iei. Shadow | |
| Iee. Pilvina | ||
|
Emä: Tiit's Amazing Love (KTK III) |
Ei. VIR MVA Ch. HM Amazing Jewiz (KTK II) | Eii. Peikkometsän Kopaz (KTK III) |
| Eie. K.N. Amazing Jewel | ||
| Ee. Neuquen Amour Z | Eei. TZ Tindarella | |
| Eee. Pepita's Amour |
Suku jatkuu:
eiie. Peikkometsän Ada
eiiee. Creydon Jasmine
eiee. VIR MVA Ch. Peppiina (KTK II)
eiei. VIR MVA Ch. S.W. Amazing Asterix (KTK II)
eeii. Popcorn Pirate
eeie. Hannan H Hannah
eeei. My Pepita
eeee. Reserce Leah

Apri on oikein tasainen vanha rouva, jonka elämä keskittyy nykyään lähinnä siihen mistä ja miten ruokaa saisi kaikkein helpoiten. Tamman hoitamiseen tulee siis varata paljon aikaa, sillä liikkeiden lisäksi välillä tuntuu, että Aprin pään sisälläkin on paikat alkaneet jo vähän hidastua... Mikäli Apri esimerkiksi sattuu olemaan laitumen takanurkassa siinä vaiheessa kun poneja ruvetaan siirtämään sisätiloihin voit olla aivan varma, että Apri ei kyllä tajua laumansa katoavan näköpiiristä ja rouvan joutuu hakemaan jalkaisin ja suunnilleen raahaamaan talliin. Mutta Aprin kaltaisille leideille tällaiset pienet oikuttelut pitää antaa anteeksi...
Nuoruudessaanhan Apri oli aivan toista maata, muistan kyllä hyvin kun välillä vedettiin tallin pihassa arvalla kuka joutuu maastoreissulle tämän rouvan selkään. Nimittäin etenkin maastossa Aprilta irtosi välillä varsin eeppisiä kiitopukkipierulaukkapätkiä. Ja koskaan ei ollut hyvä, kun Apri oli jonon ensimmäisenä se halusi ryysiä muilta karkuun pienenkin suoranpätkän tullessa kohdille ja vastaavasti jos poni oli perän pitäjänä se laukkasi muiden ohi ja jatkoi matkaansa omille teilleen, ratsastajan kanssa tai ilman.
Tosin Aprista löytyi kyllä nuorempana myös varsin näppärä ja ketterä ratsu. Sitä ei kyllä ihan äkkiä uskoisi nykyään kun katselee Aprin kankeita liikkeitä, etenkin aamuisin. Tamman nuoruusvuosinahan shetlanninponit olivat vielä varsin harvinainen näky muualla kuin tallin perillä "maskottina". Välillä etenkin kouluratsastuskilpailuissa tuntui, että meitä pidettiin lähinnä väliaikaohjelmana "oikeiden" ratsukkojen välissä. Useampaan kertaan paatuneiden kukkahattutätien naamat saivat kuitenkin palkintojen jaossa venähtää, kun Apri seisoi ryhdikkäänä usein lähinnä puoliverisistä ja muista "ratsuroduista" koostuneiden sijottuneiden hevosten joukossa.
Menestyimme silloin aikoinaan varsin kivasti myös esteratsastuskilpailuissa - siis aina silloin kun ratsastaja pysyi selässä ja ehti kääntää Aprin oikealle esteelle. Tamma nimittäin painoi korvat hörössä täysiä aina lähintä estettä kohti, joten usemman kerran ratamme päättyi väärän radan ratsastukseen. Enää ei kyllä meikäläisen itsesuojeluvaisto antaisi myöden lähteä Aprin tyylisen ponin kanssa hyppäämään edes 60cm esteitä, mutta silloin nuorena ja hurjana muutamat hiekkakentän pohjan maistelut olivat vain osa harrastusta...
Nykyään Apri on siis eläkeläisrouvana ja se on ainakin toistaiseksi tiinehtynyt vielä varsin hyvin. Hampaat on vielä suussa ja silmissä valpas katse, joten eiköhän Apri-rouva porskuta menemään vielä useamman vuoden :)