Taustaa
Edenelle Ponies on toiminut samalla nimellä vuodesta 2005, mutta tänä aikana olemme muuttaneet useampaan kertaan. Viimeisin maisemanvaihdos tapahtui elokuussa 2010, jolloin pakkasin ponini ja tavarani kuorma-autoihin ja otin suunnan kohti etelä Ranskaa.
Tallit
Asuinrakennuksena toimivan 1800-luvulta peräisin olevan rakennuksen lisäksi tallipihasta löytyy kaksi hevosten kodeiksi kunnostettua rakennusta. Toinen (kuvassa keskellä) rakennus on seiniä lukuun ottamatta remontoitu täysin moderniksi tallirakennukseksi, jonka ala- kerrasta löytyy karsinat 15 hevoselle (+solarium ja pesu- karsina) ja yläkerrasta varuste- huone, rehuvarasto, asuinhuone tallityöntekijöiden käyttöön ja "hengaustilat" biljardipöytineen. "Päätallin" vierestä (kuvassa vasemmalla) löytyy pihatoksi kunnostettu entinen navetta. Pihatto on jaettu pituussuunnassa niin, että orit ja tammat ovat omilla puolillaan. Lisäksi kuusi uloskäyntiä takaavat, että poneja on tarvittaessa vaivatonta siirrellä sisään ja ulos. Lisäksi pihaton päädyistä löytyy valjastustilat ja kärrivarasto.
Asuinrakennuksen vierestä löytyy myös vanha varasto, joka on kunnostettu neljän karsinan varatalliksi. Tarvittaessa tätä rakennusta voidaan käyttää varsomisissa, karanteenitallina tai vaikkapa vierastallina, tai ylipäänsä silloin kun joku tai jotkut hevoset tarvitsevat "erityiskohtelua".
Laitumet ja tarhat
Parhaimpia puolia nykyisissä tiloissamme on se, että Suomea lämpimämmän ilmaston myötä ponien laidunkausi on pidentynyt huomattavasti. Kymmenet hehtaarit tiluksia ympäröivää laidunmaata takaavat sen, että ponit saavat ravinnon lisäksi vaihtelevaa liikuntaa laitumellakin. Varsamme myös kehittyvät leudommissa olosuhteissa nopeammin ja imettävät tammat pysyvät hyvässä kunnossa ravinnepitoisen laidunheinän avulla. Lisäksi huomattavana etuna on, että pystymme tuottamaan itse lähes kaiken tarvitsemamme kauran ja heinän. Niinpä tiedämme aina, mitä syötämme hevosillemme.
Koska shetlanninponit ovat tunnetusti todella hyviä rehunkäyttäjiä, on meillä käytössä myös muutama hiekkapohjainen tarha, joihin pahimmin tursuavat ponit on helppo laittaa dieetille. Yleisimmin tarhat ovat kuitenkin kilpakäytössä olevien hevos- kokoisten otuksiemme käytössä. Erikokoiset lajitoverit kuitenkin tarhailevat pääosin sulassa sovussa ja kolminkertainen laudoitus takaa, että ahneimmatkaan karvapallot eivät pääse karkaamaan. Vielä kun nämä aidat saisi joskus maalattua...
Hevosten liikuttaminen
Omaa maneesia meillä ei ole, eikä toistaiseksi vielä hiekkapohjaista kenttääkään, mutta sen sijaan 60x60m kokoinen nurmipohjainen kenttä löytyy. Syksyllä puintien ja heinänkorjuun jälkeen on tietysti mahdollista käyttää myös muita peltoalueita. Useimmat poneistamme kulkevatkin hokkikengissä vuoden ympäri, kesällä kenkiin vaihdetaan vain nurmihokit. Kokonsa puolesta kenttä on riittävä myös valjakko- ja ratsastuskilpailuiden pitämiseen. Tuomarintornikin rakennettiin yksi viikonloppu talkoohengessä kentänlaidalle, sillä vaikka meillä harvemmin kilpailuja järjestetäänkin niin kyllähän sieltä on kiva huudella muille viisauksia ;)
Meillä onkin todettu jo aikoja sitten, että niin hevoset kuin ihmisetkin pysyvät tyytyväisimpinä silloin, kun mahdollisimman iso osa liikutuksesta tapahtuu maastossa. Lisäksi naapuritallillamme on lämmitetty 60x80m maneesi muutaman kilometrin päässä, joten se onkin meillä varsin ahkerassa käytössä. Välillä tosin laiskottaa niin paljon, että hevoset raahataan sinne kuljetusautolla...
Mutta tosiaan, kukapa sinne hiekkapölyyn tahtoisikaan kehää kiertämään, kun vaihtoehtona on karauttaa ponin kanssa kohti koskematonta metsää tai pellon laitaa.. Lopuksi vielä muutama tunnelmapala maastolenkin varrelta!
